Airbnb matkailun mittarina
Loin profiilin Airbnb:n kesällä 2013. Tuolloin Rovaniemellä oli seitsemän Airbnb-kohdetta, niiden joukossa oma kotimme. Vuokrasin kodin tuona kesänä viikoksi etelä-suomalaiselle perheelle oman kesälomareissumme aikana. Seuraavana jouluna kodissamme majoittui Hongkongilainen pariskunta muutaman yön viettäessämme itse joulun muualla. Korvausta pyysin 40 euroa yöltä.
Airbnb oli tuolloin vielä varsin tuntematon ilmiö. Minua matkailijoiden majoittaminen kodissani kiehtoi, mutta moni muu oudoksui – vuokrata nyt omaa kotia tuntemattomalle.
Reilut kuusi vuotta myöhemmin tätä tekstiä kirjoittaessani Airbnb-kohteita on Rovaniemellä tarjolla matkailusesongin aikaan liki tuhat ja kesälläkin lähes satakertainen määrä verrattuna oman Airbnb-profiilini luomisen ajankohtaan. Keskimääräinen vuorokausihinta on joulukuussa melkein 200 euroa, kesälläkin 85 euroa.
Rovaniemellä tuskin on asukasta, joka ei olisi kuullut Airbnb:stä. Sen verran runsaasti aihetta ja sen moninaisia vaikutuksia on mediassa pyöritetty.
Itse en ole majoittanut Airbnb-vieraita enää vuosiin, koska ilmiötä tarkastelevien hankkeiden tutkijana (Vertaismajoitus, haasteet ja mahdollisuudet majoitustoiminnassa sekä Jakamistalous matkailussa -hankkeet) koen olevani siihen jäävi.
Jos matkailututkijoilta olisi kesällä 2013 kysytty, mitä Airbnb-kohteiden määrä tai ylipäänsä niiden olemassaolo kertoo kohteesta, vastaus olisi hyvin todennäköisesti liittynyt autenttisen matkailuelämyksen kokemiseen, vaihtoehtoiseen matkailuun ja paikallisasukkaiden mahdollisuuteen osallistua matkailun hyötyihin.
Vuonna 2019 tilanne on toinen. Vaikka Airbnb voi yhä etenkin maaseudulla olla ainut ja suositeltava mahdollisuus majoittaa matkailijoita, keskeisimmissä matkailukohteissa haasteet ja ongelmat ovat alkaneet nousta yli hyötyjen. Euroopan Parlamentin Transport and Tourism -komitean raportissa Airbnb oli nostettu yhdeksi liikamatkailun mittariksi.
Raportin mukaan Airbnb-kohteiden osuus majoituskapasiteetin kokonaismäärästä ja Airbnb-kohteiden lähin etäisyys perinteisestä majoituskohteesta (kuten hotellista) kertovat liikamatkailun riskeistä: mitä enemmän Airbnb-kohteita ja mitä lähempänä ne sijaitsevat paikallisten asukkaiden asuntoja, sitä suuremmat ovat riskit liikamatkailulle.
Airbnb liitetään raportissa kontrolloimattomaan matkailun kasvuun ja matkailuasumisen jakautumiseen alueella sekä epäreiluun kilpailuun.
Raportissa tarkastellaan Airbnb:tä turistikaupungeissa. Samat mittarit maaseudun kontekstissa antaisivat todennäköisesti varsin harhaanjohtavia tuloksia: muuta majoituskapasiteettia ei välttämättä ole, ja majoittuminen saattaa tapahtua hyvin lähellä paikallisasukkaita, heidän luonaan.
Airbnb:n kasvu ja muotoutumien ajan kuluessa on valaiseva esimerkki siitä, miksi myös matkailun mittaamisen ja seurannan on muututtava maailman mukana. Airbnb valaisee hyvin myös sitä, miksi samat mittarit eivät välttämättä toimi eri alueilla. Matkailun mittaaminen ei saa olla vuodesta toiseen ja alueesta riippumatta rutiininomaisesti toistettavia toimenpiteitä. Mitattavat asiat muuttuvat yhteiskunnan ja matkailun kehityksen myötä sekä vaihtelevat alueittain.
Myös MAMOMI-hankkeen päätavoite rakentaa olemassa olevien matkailun mittaamis- ja seurantamenetelmien pohjalta uusia, monitieteisiä, tiettyyn kontekstiin sovellettavia mittaamisen menetelmiä tukee matkailun mittaamisen kehittymistä yhteiskunnallisten muutosten mukana.
Lähteitä
Airdna, Market minder. Haettu 30.9.3019 osoitteesta https://www.airdna.co/vacation-rental-data/app/fi/default/rovaniemi/overview
Jakamistalous matkailussa. Haettu 30.9.2019 osoitteesta https://shareabletourism.com
Peeters, P., Gössling, S., Klijs, J., Milano, C., Novelli, M., Dijkmans, C., Eijgelaar, E., Hartman, S., Heslinga, J., Isaac, R., Mitas, O., Moretti, S., Nawijn, J., Papp, B. & Postma, A. (2018). Overtourism: impact and possible policy responses. Research for Transport and Tourism (TRAN) Committee European Parliament, Policy Department for Structural and Cohesion Policies, Brussels.
Airbnb oli tuolloin vielä varsin tuntematon ilmiö. Minua matkailijoiden majoittaminen kodissani kiehtoi, mutta moni muu oudoksui – vuokrata nyt omaa kotia tuntemattomalle.
Reilut kuusi vuotta myöhemmin tätä tekstiä kirjoittaessani Airbnb-kohteita on Rovaniemellä tarjolla matkailusesongin aikaan liki tuhat ja kesälläkin lähes satakertainen määrä verrattuna oman Airbnb-profiilini luomisen ajankohtaan. Keskimääräinen vuorokausihinta on joulukuussa melkein 200 euroa, kesälläkin 85 euroa.
Rovaniemellä tuskin on asukasta, joka ei olisi kuullut Airbnb:stä. Sen verran runsaasti aihetta ja sen moninaisia vaikutuksia on mediassa pyöritetty.
Itse en ole majoittanut Airbnb-vieraita enää vuosiin, koska ilmiötä tarkastelevien hankkeiden tutkijana (Vertaismajoitus, haasteet ja mahdollisuudet majoitustoiminnassa sekä Jakamistalous matkailussa -hankkeet) koen olevani siihen jäävi.
Jos matkailututkijoilta olisi kesällä 2013 kysytty, mitä Airbnb-kohteiden määrä tai ylipäänsä niiden olemassaolo kertoo kohteesta, vastaus olisi hyvin todennäköisesti liittynyt autenttisen matkailuelämyksen kokemiseen, vaihtoehtoiseen matkailuun ja paikallisasukkaiden mahdollisuuteen osallistua matkailun hyötyihin.
Vuonna 2019 tilanne on toinen. Vaikka Airbnb voi yhä etenkin maaseudulla olla ainut ja suositeltava mahdollisuus majoittaa matkailijoita, keskeisimmissä matkailukohteissa haasteet ja ongelmat ovat alkaneet nousta yli hyötyjen. Euroopan Parlamentin Transport and Tourism -komitean raportissa Airbnb oli nostettu yhdeksi liikamatkailun mittariksi.
Raportin mukaan Airbnb-kohteiden osuus majoituskapasiteetin kokonaismäärästä ja Airbnb-kohteiden lähin etäisyys perinteisestä majoituskohteesta (kuten hotellista) kertovat liikamatkailun riskeistä: mitä enemmän Airbnb-kohteita ja mitä lähempänä ne sijaitsevat paikallisten asukkaiden asuntoja, sitä suuremmat ovat riskit liikamatkailulle.
Airbnb liitetään raportissa kontrolloimattomaan matkailun kasvuun ja matkailuasumisen jakautumiseen alueella sekä epäreiluun kilpailuun.
Raportissa tarkastellaan Airbnb:tä turistikaupungeissa. Samat mittarit maaseudun kontekstissa antaisivat todennäköisesti varsin harhaanjohtavia tuloksia: muuta majoituskapasiteettia ei välttämättä ole, ja majoittuminen saattaa tapahtua hyvin lähellä paikallisasukkaita, heidän luonaan.
Airbnb:n kasvu ja muotoutumien ajan kuluessa on valaiseva esimerkki siitä, miksi myös matkailun mittaamisen ja seurannan on muututtava maailman mukana. Airbnb valaisee hyvin myös sitä, miksi samat mittarit eivät välttämättä toimi eri alueilla. Matkailun mittaaminen ei saa olla vuodesta toiseen ja alueesta riippumatta rutiininomaisesti toistettavia toimenpiteitä. Mitattavat asiat muuttuvat yhteiskunnan ja matkailun kehityksen myötä sekä vaihtelevat alueittain.
Myös MAMOMI-hankkeen päätavoite rakentaa olemassa olevien matkailun mittaamis- ja seurantamenetelmien pohjalta uusia, monitieteisiä, tiettyyn kontekstiin sovellettavia mittaamisen menetelmiä tukee matkailun mittaamisen kehittymistä yhteiskunnallisten muutosten mukana.
 |
| Salla Jutila |
Lähteitä
Airdna, Market minder. Haettu 30.9.3019 osoitteesta https://www.airdna.co/vacation-rental-data/app/fi/default/rovaniemi/overview
Jakamistalous matkailussa. Haettu 30.9.2019 osoitteesta https://shareabletourism.com
Peeters, P., Gössling, S., Klijs, J., Milano, C., Novelli, M., Dijkmans, C., Eijgelaar, E., Hartman, S., Heslinga, J., Isaac, R., Mitas, O., Moretti, S., Nawijn, J., Papp, B. & Postma, A. (2018). Overtourism: impact and possible policy responses. Research for Transport and Tourism (TRAN) Committee European Parliament, Policy Department for Structural and Cohesion Policies, Brussels.
