MAMOMI-blogi

Hypsometri on optinen kulmamitta ja sillä mitataan puiden korkeutta metsässä. Relaskoopilla puolestaan arvioidaan puuston pohjapinta-ala hehtaarilla m 2 /ha. Kun tämän tunnuksen lisäksi määritetään hypsometrillä puuston korkeus metreissä ja puuston pääpuulaji, saadaan puuston runkotilavuus (m 3 /ha) relaskooppitaulukoista. Aloitin metsätieteiden opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1980. Ensimmäisen vuoden opintoihini kuului kaikille pakollisena aineena metsänmittaus, joka kytkeytyy vahvasti insinööritieteisiin. Tuolloin metsänmittaus tehtiin maastotyönä hyödyntäen sen ajan parasta mittausteknologiaa. Nykyään laserkeilaus ja muut kaukokartoitusteknologiat ovat vähentäneet ja jopa syrjäyttäneet maastossa tehtävät metsänmittaustyöt. Kolmantena opiskeluvuotena oli vuorossa pääaineen valinta. Päädyin metsänarvioimistieteilijäksi. Puu on metsänarvioimistieteen keskeinen tutkimuskohde. Yksittäisen puun tunnusten tunteminen luo perustan metsikön ja metsäalueen puuston arvioinnille.

Hankkeemme kotisivulla näet kuvataiteilija Markku Akseli Heikkilän valokuvan, jossa peili halkaisee veden pinnan heijastaen samalla palan taivasta.  Kuvaa voi tulkita monella tavalla – esimerkiksi pohtimalla, miten hyvin mittarien avulla on mahdollista hankkia tietoa todellisuudesta. Ovatko mittarit peräti todellisuuden peilejä? Uskallan väittää, etteivät sentään. Mutta sangen kiinnostavia mittarit ovat, samoin kuin se, mitä kaikkea niillä voi tehdä, jos niitä ensin pysähtyy oikein kunnolla tutkailemaan. Ovatko mittarit aina yhteismitallisia eli voiko niistä saatuja lukemia laskea yhteen? Voiko erilaisia ilmiöitä mitata samoilla mittareilla? Voiko samankokoisten yksikköjen yhteen laskemiseen perustuvilla mittareilla ylipäätään hankkia kattavasti tietoa yhteiskunnallisista muutoksista? On selvää, että esimerkiksi matkailun kehitystä ja vaikutuksia täytyy seurata monella muullakin ulottuvuudella kuin pelkästään taloudellisten suureiden kasvuna ja vähenemisenä. Yöpymisvuorokausien mä