Hypsometri ja relaskooppi

Hypsometri on optinen kulmamitta ja sillä mitataan puiden korkeutta metsässä.

Relaskoopilla puolestaan arvioidaan puuston pohjapinta-ala hehtaarilla m²/ha.

Kun tämän tunnuksen lisäksi määritetään hypsometrillä puuston korkeus metreissä ja puuston pääpuulaji, saadaan puuston runkotilavuus (m³/ha) relaskooppitaulukoista.

Aloitin metsätieteiden opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1980. Ensimmäisen vuoden opintoihini kuului kaikille pakollisena aineena metsänmittaus, joka kytkeytyy vahvasti insinööritieteisiin. Tuolloin metsänmittaus tehtiin maastotyönä hyödyntäen sen ajan parasta mittausteknologiaa. Nykyään laserkeilaus ja muut kaukokartoitusteknologiat ovat vähentäneet ja jopa syrjäyttäneet maastossa tehtävät metsänmittaustyöt.

Kolmantena opiskeluvuotena oli vuorossa pääaineen valinta. Päädyin metsänarvioimistieteilijäksi. Puu on metsänarvioimistieteen keskeinen tutkimuskohde. Yksittäisen puun tunnusten tunteminen luo perustan metsikön ja metsäalueen puuston arvioinnille. Nykyään metsänarvioimistiede on osa laajempaa metsävarojen käytön kokonaisuutta, jossa on tärkeää metsävarojen hallinnassa tarvittavan tiedon kerääminen ja analysointi.

Valmistuin ja siirryin työelämään. Tutkimisen ja kehittämisen uusiksi kohteiksi nousivat kestävyyskysymykset Rion ympäristökokouksen myötä 1990-luvulla. Vilkas kestävyysmittareiden kehittäminen alkoi ja saatiin valmiiksi eurooppalaisena yhteistyönä.

Yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden kriteerit mittaavat muun muassa metsien hiilenkiertoa, metsien terveyttä, metsien tuotannollisia toimenpiteitä, luonnon monimuotoisuutta, metsien suojatoimintoja ja metsien muita yhteiskunnallis-taloudellisia toimintoja.

Suomen metsien tila on arvioitu yleiseurooppalaisten kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien perusteella neljästi, vuosina 1997, 2000, 2007 ja 2011.

Metsätieteet ja metsäala ovat muotoutuneet vuorovaikutteisesti. Metsätieteissä on ollut soveltavan tieteen traditio, jolloin tiede on kehittänyt mittaus-, seuranta- ja arviointimenetelmiä käytännön elämän tarpeisiin. Aiemmin näillä menetelmillä tavoiteltiin pääasiassa puutuotannon vahvistamiseen ja tehostamiseen liittyviä tarpeita.

Metsätieteiden kirjo on monipuolistunut viime vuosikymmeninä. Uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa esimerkiksi metsänomistuksen, metsäsuhteiden ja muiden metsiin liittyvien ilmiöiden kulttuurisista arvoista. Tutkimuksen tarpeita kohdistuu laajenevasti talousmetsien luonnon monimuotoisuuteen ja maisema-arvoihin. Soveltava metsätiede tuottaa tietoa metsäalan uusista elinkeino- ja työmahdollisuuksista.

Matkailu ja metsäala ovat pitkään olleet merkittäviä elinkeinoja Suomessa. Minua kiehtoo olla mukana kokoamassa kulttuuriympäristöihin monitieteisiä mittareita, joilla voidaan peilata kestävästi kasvavaa matkailua. Kulttuuriympäristöt ovat luontoympäristöja tai rakennettuja alueita, jotka liittyvät viereisiin metsiin.

Mitä talousmetsät, kansallispuistot, kansalliset kaupunkipuistot ja muut metsäiset alueet merkitsevät kestävästi kasvavalle matkailulle ja miten matkailu vaikuttaa kulttuuriympäristöjen metsiin?

Itävaltalainen metsätieteilijä Walter Bitterlich kehitti relaskoopin toimintaperiaatteen 1940-luvun lopulla.

Professori Aarne Nyyssösen luennolla aikoinaan opin, että Bitterlich viimeisteli relaskoopin matemaattisen mallin kuunnellessaan oopperaesitystä.

          Airi Matila

Kirjallisuutta

Ilkka Korpela. 2017. MEK100B Metsävarojen hallinnan perusteet, 3 op. Luento- ja harjoitusmoniste (versio 9.11.2017). https://www.mv.helsinki.fi/home/korpela/MEK100B_Pruju.pdf

Metsäntutkimuslaitos. Suomen metsät 2012: Mitä ovat kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit? http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/criteria.htm